Friday 5 February 2010

Toimintakertomus 2009

Pääteemana vuonna 2009 oli: Luetaan!

Kaikki oppilaat saivat oman lukukansion, jossa oli kirjalista, tehtävälista ja työvihko. Kaikki lainasivat vähintään yhden kirjan koulun kirjastosta joka koulupäivä. Se luettiin kotona ja tehtiin siihen liittyvä tehtävä ennen seuraavaa koulukertaa. Joka kerran luettuaan 5 kirjaa ja tehtyään siihen liittyvät tehtävät, oppilas saivat siitä lukudiplomin.

Pienten ryhmässä suomenkielinen äiti, isä tai isovanhempi luki kirjan, keskusteli siitä ja siihen liittyvistä kuvista suomeksi. Lapset piirsivät tai leikkasivat lehdestä sopivan kuvan. Aikuinen kirjoitti mitä sanoja lapsi osasi siitä sanoa suomeksi.

Isojen ryhmässä lapset lukivat itse (aikuisen avustamana, jos tarvitsi) kirja, kuvalehden tai kertomuksen. Sitten hän valitsi annetuista tehtävistä mieleisen ja teki sen valmiiksi seuraavaksi koulupäiväksi.

Koulussa käytettiin tunneilla hyväksi tuttuja satuja, joiden pohjalta sitten tutkittiin ja opiskeltiin siihen sopivaa sanastoa. Kielioppia opetettiin ja opittiin myös tarpeen mukaan.

Lukukausi I
Kultakutri ja kolme karhua
- Ruoka- ja keittiösanastoa
- Adjektiivien vertailua
- Ystävänpäivä askartelua
- Pääsiäisaskartelua

Lukukausi II
Kolme pientä porsasta
- Talo- ja huonesanastoa
- Äitienpäivälahja-askartelua
- Satunaamariaskartelua
- Satunaamiaiset *

Lukukausi III
Punahilkka
- Metsä-, kasvisto- ja eläinsanastoa
- isänpäiväaskartelua

Lukukausi IV
Tonttukirja
- Saunatonttu ja saunasanastoa
- Perinteellisiä joulukoristeita
- Joululauluja
- Joulujuhla *


Pienten ryhmä
Brisbane Suomi-koulun pienten ryhmään kuului 8 (vaihdellen 8 – 11) 3-5 vuotiaista australiansuomalaista lasta. Lauantain rutiinin ohjelmaan kuului juttelua, lauluja, laululeikkejä, lorupussi ja kirjan luku.

Ensimmäisellä lukukaudella pienten ryhmäläiset tutkiskelivat tarinaa Kultakutrista ja kolmesta karhusta. Tarinasta luettiin eri versioita ja juteltiin mita tarinassa tapahtuu. Tarinaan liittyin myos erityistä sanastoa taloista, huonekaluista, ruokailuvälineistä ja vertausmuodoista esim. Pieni, isompi, isoin. Näitä opeteltiin laulujen, leikkejen ja kuvien yhteydessä. Koulu lauantaisin opeteltiin uusia lauluja ja niihin liittyviä leikkejä. Askartelu tehtävät antoivat aikaa jutteluun ja kuunteluun ja käsillä harjoittamiseen. Tehtävät liittyivät aina tarinan pääteemoihin.

Toisella lukukaudella jatkoimme tarinoiden parissa; tällä kertaa sadulla Punahilkka. Jalleen kerran satua tutkiskeltiin eri versioiden, kuvien, leikkien ja askartelun kautta. Sanasto harjoittelussa kodistettiin punahilkkaan liittyvää sanastoa metsästä, tiensuunnista, ruumiinosista ja kuvailuista kuten: terävä, pehmeä, pelottava ja kiltti. Lapsilla oli myos mahdollisuus kertoa tarinaa itse kuvien, pelien ja draaman avulla.

Kolmannella lukukaudella olimme Kolmen Pienen Possun maailmassa. Luimme sadun, kerroimme sadun yhdessä kuvien avustamana ja askartelimme sadun hahmoja ja taloja.Tutkimme – Minkä värinen? ja Montako? Hyvä tilaisuus oli opiskella värejä ja numeroita 1 – 10. Saimme aiheeseen sopivan väritystehtäväkin, jota väritimme numeroiden ja niihin annettujen värien ohjaamana. Teimme “possuja peitoissa” ja leivoimme pullaa termin aikana, sekä juhlimme viimeistä koulupäivää satunaamiaisilla, jossa kuppikakuistakin tuli susia tai possuja.

Neljännellä lukukaudella sukelsimme tonttujen maailmaan. Oli keijuja ja peikkoja, josta myös saimme kivoja askarteluja aikaan. Sitten kävi vuorossa tontut – oli kotitontut, saunatontut (teimme oman ”saunan” kouluun ja mielikuvituksen avulla kävimme saunassa, uimassa ja pyörimme lumessa!), Suomi-koulun tonttu, joka aina joulun alla vierailee koulussamme kirjeitä ja muita yllätyksiä jättäen, ja tietenkin joulutonttu.


Keskustelimme myös suomalaisesta joulusta adventtikalenterin avulla. Täten saimme keskusteluumme metsä-, koti-, sauna- ja joulusanastoa.
Joulujuhlaa vietimme viimeisenä koulupäivänä – lapset lauloivat ja tanssivat, koristelimme pipareita ja söimme suomalaista jouluruokaa.

Isojen ryhmä
Isojen ryhmä koostui vuoden mittaan 6 – 12 australiansuomalaisesta lapsesta. Ensimmäisellä lukukaudella luimme Kultakutrista ja kolmesta karhusta. Kultakutri meni karhujen taloon, söi vauvakarhun puuron, rikkoi sen tuolin ja nukahti sen sänkyyn. Siinä opeteltiin satusanaston lisäksi keittiötarvikkeita ja huonekaluja. Teimme monenlaisia sanastotehtäviä ja kirjoitus- ja lukuharjoituksia.

Punahilkka oli toisen lukukauden teemana. Punahilkka meni isoäidin luo, jossa se löysi ison pahan suden sängyssä. Susi hyökkäsi Punahilkan kimppuun, mutta onneksi metsästäjä tuli ja pelasti hänet. Silloin tutustuimme erilaisiin metsiin, niiden eläimiin ja hieman muuhun kasvistoon. Äitienpäiväksi askartelimme valokuvaraamin, johon lapset suunnittelivat ja liimasivat kukkia ja perhosia.

Kolmas lukukausi vietettiin kolmen pienen porsaan seurassa. Ensimmäinen porsas rakensi olkitalon ja toinen risutalon. Iso paha susi puhalsi molemmat talot kumoon ja söi porsaat. Kolmas porsas oli ahkera ja rakensi talon tiilistä. Sitä ei susi päässyt millään viekottelemaan, vaan susi itse päätyi porsaan vesikattilaan. Samalla kerrattiin ja opeteltiin sekä perus- että järjestysnumeroita ja värejä. Taas lapset askartelivat ahkerasti. Teimme kaikille porsaille omat talot paperille: lastuista olkitalo, tikuista risutalo ja punaisen huovan paloista tiilitalo.Iänpäiväksi (Australiassa) lapset tekivät ja koristelivat isänpäivälahjaksi palapelin.

Neljännellä lukukaudella paneuduimme luonnonhenkien maailmaan. Tutustuimme tonttuihin ja muihinkin metsähaltijoihin, niiden luontoon ja ulkonäköön. Juttelimme keijuista, menninkäisistä, peikoista ja tontuista. Opettelimme saunasanastoa saunatontun avulla. Teimme myös tonttuja, peikkoja ja keijuja askarteluaikoina.

Koko koulu yhdessä osallistui kahteen tapahtumaan vuoden 2009 aikana.

1. Satunaamiaiset
Kolmannen lukukauen viimeisenä koulupäivänä, 12.09.09, vietettiin yhteenvetona satunaamiaiset. Meillä oli oikein hauska päivä. Lyhyen koulutuokion jälkeen lapset tekivät itselleen naamarit, oli possuja, nalleja ja isoja pahoja susia. Lapset leikkivät ja pelasivat puolisen tuntia kaikenlaisia sisäpelejä. Seuraavaksi koristeltiin pieniä kuppikakkuja porsaiksi ja karhuiksi. Ne olivatkin sitten herkullisia syödä. Koko perheen kanssa vietetyt nyyttikestit päättivät päivän ja kolmannen lukukauden

2. Joulujuhla
Suomi-koulu päättyi vuodelle 2009 lauantaina 5.12.09 ja koululla vietettiin taas joulujuhla koko perheen voimin. Suomi-talon halli oli koristettu nätisti jouluiseksi ja lapset saapuivat juhlavaatteissaan. Päivä avattiin yhteisellä tervetulolaululla. Sitten avattiin ja katsottiin pienten ryhmän adventtikalenteria ja muisteltiin mitä oltiin opittu viimeisellä lukukaudella.

Askarteluksi lapset tekivät ‘lettihatut’, joissa oli sellofaaniin rusetoituja joulukarkkeja yhdistetty leteiksi niittaamalla ne hatun sivuille. Saimme myös koristella pipareita, jotka Scandinavian Bakery oli meille lahjoittanut.

Seuraavaksi lapset lauloivat ja esittivät joululauluja lavalla, joita olimme opetelleet 4. lukukaudella. Meillä oli tervetullut vierailijakin, Pertti Kämppi, joka esitti joululauluja meidän nautinnoksi. Hän säesti myös lasten lauluja kitaralla ja johti perinteellisten joululaulujen yhteislaulua.

Lapsille jaettiin Suomi-koulun osallistumistodistukset 2009 ja pussit, joissa oli viimeisen lukukauden askarteluja ja muutama karkki. Vanhemmat saivat magneettisen koulupäivien kalenterin ensi vuodeksi jääkaapin oveen kiinnitettäväksi.

Juuri lounasta ennen, lapset leikkivät ‘tarraa Petterille nenä’. Siinä oli isommilla ja pienemmillä hauskaa, kun Petterin nenät menivät vähän sinne ja tänne.

Perinteelliset suomalaiset jouluruoat oli järjestetty tarjolle noutopöytään. Niiden tekemisestä ja tuomisesta olivat vastuussa vanhemmat ja isovanhemmat. Siellä oli peruna-, porkkana- ja lanttulaatikkoa, kinkkua, rosollia ja riisipuuroa glögin kanssa. Kahvin kanssa oli pipareita, joulutorttuja ja monen monta erilaista kakkua. Lapset ovat varmaan syöneet näitä aikaisemminkin, kun kaikki näytti maistuvan niin hyvin.